Budoseura Kobushikai

Juniorit – Usein esitetyt kysymykset

Usein kysyttyjä kysymyksiä

  1. Mitä karate oikein on?
    Karate on vanhoihin japanilaisiin kamppailutaitoihin perustuva budolaji, joka kehittyi nykyiseen muotoonsa 1900-luvun alkupuolella. Junioriharjoittelussa korostuvat mm. ryhmässä toimimisen taidot, kohteliaisuus, kurinalaisuus ja itseluottamuksen kohottaminen. Teknisiltä ominaisuuksiltaan karateharjoittelu korostaa yleis- ja lihaskuntoa, koordinaatiota, tasapainoa ja nopeutta, ja siten myös kehittää näitä ominaisuuksia. Hieman yleistäen voitaisiin sanoa että siinä missä judo on japanilaista painia, on karate japanilaista nyrkkeilyä.
  2. Kauanko kurssi kestää?
    Alkeiskurssin ajan aloittelijat harjoittelevat kerran viikossa 1h 30min kerrallaan. Noin 4kk kestävän kurssin jälkeen, kun karaten perustaidot on opittu, siirrytään harjoittelemaan ns. vyöarvoryhmiin, jolloin ohjattua harjoittelua tulee juniorin ikäkaudesta ja omasta innostuksesta riippuen yhdestä neljään 1h 15 min – 1h 30 min mittaista harjoituskertaa viikossa. Kaksi ohjattua harjoituskertaa viikossa on seurassamme tyypillinen junioriharrastajan harjoitusmäärä.
  3. Mitä kurssi maksaa?
    Kurssimaksun suuruus on 70 €, ja se kattaa kuluvan vuoden jäsenmaksun, seuran liittymismaksun ja kaiken ohjatun harjoittelun salillamme kauden (kevät/syksy) loppuun asti.
  4. Tarvitseeko karatepuku hankkia heti aluksi?
    Ei tarvitse. Peruskurssin ajan harjoittelu onnistuu mainiosti verkkareilla. Tärkeintä on se, että harjoitteluvaatteet ovat liikuntaan sopivat, ja ettei niissä ole esim. suuria metallisia hakasia tai vetoketjuja, jotka voivat satuttaa harjoittelukavereita. Karatepuku tarvitaan vasta kurssin lopuksi pidettävään vyökokeeseen.
  5. Onko kurssilla tyttöjä/poikia?
    Noin kolmestakymmenestä junnukurssille osallistuvista harrastajista yleensä n. kolmannes on tyttöjä. Aikuisten kursseilla vastaava naisten osuus (noin kolmestakymmenestä kurssilaisesta) on yleensä n. puolet. Kurssin jälkeen naisten osuus tasautuu sekä junnuikäisissä että aikuisissa yleensä noin kolmannekseen harjoittelijoista.
  6. Voiko kurssin harjoituksia tulla seuraamaan?
    Kyllä, harjoituksia voi halutessaan seurata. Joskus (useimmiten) vanhempien läsnäolo kiinnittää lasten huomion itseensä, ja keskittyminen itse harjoitteluun kärsii. Tämä on hyvin yksilöllistä, joten kannustamme vanhempia arvioimaan itse, mikä on parasta. Kaikki dojolle eli harjoittelusalille tulevat noudattavat tietysti myös samaa salietikettiä: kengät jalassa ei tulla sisään, kännykät sammutetaan ja salilla ei ehdottomasti häiritä käynnissä olevien harjoitusten kulkua. Maton ulkopuolelta ei myös koskaan ohjeisteta tai kannusteta matolla harjoittelevia karatekoja.
  7. Onko harjoittelu vaarallista?
    Ei ole. Vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan karate on huomattavasti turvallisempaa kuin esim. sulkapalloharrastus. Harjoittelu perustuu kurinalaiseen ja tarkasti ohjattuun toimintaan, ja vakavien urheiluvammojen todennäköisyys on erittäin pieni. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että karate on fyysistä toimintaa, joten pieni loukkaantumisriski on aina olemassa. Pienet naarmut ja kolhut, jopa mustelmat ovat mahdollisia, joskin harvinaisia. Kaiken kaikkiaan fyysiseltä riskitasoltaan karate muistuttaa pitkälti lasten luonnollista telmimistä leikkikentällä, vaikkakin tarkasti ohjattuna.
  8. Keitä seuran valmentajat ovat? Miten valmentajaksi tullaan?
    Seuramme valmentajat ovat itsekin seuran jäseniä ja harjoittelijoita. Monivuotisen kamppailulajiuran myötä yksi karatekan eli karaten harrastajan harjoitteluun kuuluva tapa on ryhtyä myös opettamaan. Seuramme valmentajille ei makseta toiminnasta palkkaa. Valmentajana toimimisen lähtökohta on aina ensisijaisesti halu opettaa karatea ja samalla myös oppia itse lisää omasta lajistaan. Seuramme valmentajat ovat laajan kamppailulajikokemuksensa lisäksi myös koulutettu myös Suomen Karateliiton ja Valo ry:n Sinettiseurojen valmentajavaatimusten mukaan.
  9. Mitä harjoittelu maksaa kurssin jälkeen?
    Jäsen- ja harjoittelumaksut maksetaan kolmesti vuodessa (kevät-, kesä- ja syyskausi) siten, että harjoittelu- ja jäsenmaksut ovat yhteensä seuran nykyisen kulurakenteen mukaan yhteensä n. 240 € vuodessa. Tämän lisäksi ennen kurssin päätteeksi pidettävää vyökoetta täytyy hankkia karatepuku (20-50 €), joka kestää kyllä kovaakin käyttöä useampia vuosia. Puvun voi hankkia joko kurssin yhteydessä järjestettävässä yhteistilauksessa tai itse karatetarvikeliikkeestä. Käytettyjä pukujen myynnistä on myös toisinaan ilmoituksia seuran ilmoitustaululla. Muita harjoittelusta syntyviä kuluja ovat vyökokeen rekisteröintimaksut 1-2 kertaa vuodessa, riippuen harjoitteluaktiivisuudesta (n. 10-15 €/kerta).
  10. Mitä se kobudo on?
    Kobudo, eli vanhojen okinawalaisten aseiden käyttö, kuuluu olennaisena osana vanhoihin karaten tyylisuuntiin, vaikka monissa urheilupainotteisissa moderneissa tyylisuunnissa tämä tietous onkin päässyt katoamaan. Aseiden käytön harjoittelu kuuluu osana seurassamme harjoiteltavan Shorinji-tyylin perinteeseen. Junioreiden kobudoharjoittelussa keskitytään bo-kepin sekä tonfien käytön perusteisiin ja harjoitteluun karatetekniikan vahvistamiseksi ja karateharjoittelun tukemiseksi. Pariharjoittelua näissä harjoituksissa on silloin tällöin, mutta harjoitteet tehdään hallitusti ilmaan, eikä kontaktia aseilla oteta. Salilla on käytössä lainavälineitä, joten omien välineiden hankinta ei ole tarpeen. Juniorikobudosta ei järjestetä omia erillisiä harjoituksia joka kaudella, vaan sitä harjoitellaan myös normaalin karateharjoittelun lomassa.

Vyökokeet

Yleistä vyökokeista

Kun harjoitusmerkintöjen määrä alkaa lähestyä sitä harjoittelumäärävaatimusta, jota seuraavaan vyö- tai natsa-arvoon vaaditaan, juniorin kannattaa käydä juttelemassa oman junnuvalkun kanssa siitä, millaiset mahdollisuudet olisi päästä seuraavaan vyökokeeseen. Näin junioriohjaajalla on mahdollisuus tarvittaessa jopa useammankin treenin aikana katsella juniorin edistymistä ja yrittämistä ja jutella sen perustella, mitä seuraavaan vyöarvotasoon tarvitaan ja kuinka realistista jo seuraavaan vyökokeeseen tähtääminen on, vai kannattaisiko sittenkin odottaa seuraavaan mahdollisuuteen. Jokainen edistyy omalla vauhdillaan – kenenkään muun harjoittelijan vyön värin tummumista ei kannata pitää omien tavoitteiden asettamisen määräävänä tekijänä.

Junioreiden vyökoevaatimukset löydät materiaalit-sivulta.

Vyökoelupa

Juniori voi hakea valmentajalta lupaa osallistua vyö- tai natsakokeeseen, kun ennakkoilmoittautumislista on junioreiden ilmoitustaululla. Tätä aiemmin lupia ei myönnetä. Ennakkoilmoittautumislista julkaistaan noin 2-3 viikkoa ennen vyökoetta ja junioreiden tulee sen myötä tiedustella lupaa opettajaltaan henkilökohtaisesti. Luvan kysyminen on osa vyökoevalmiuden osoittamista ja kertoo itsevarmuudesta, jota pieneltä karatekalta tässä vaiheessa jo odotetaan. Lupaa kannattaa tulla kysymään treenin alussa. Vyökoelupa voidaan antaa, jos valmentajat ovat sitä mieltä, että juniori on tehnyt kovasti töitä, yrittänyt harjoituksissa parhaansa ja osoittanut kehittymistä edellisen kokeen jälkeen.

Vyökokeeseen valmistautuminen

Vähimmäisharjoitusmäärät ja vaadittavat tekniikat löytyvät junioreiden ilmoitustaululta. Harjoitusmäärien täyttyminen ei takaa vyökoelupaa, vaan vaadittavat tekniikat ja asennot on osattava. Ennen vyökoetta harjoittelun tulee olla yhtäjaksoista, ja harjoittelun laatuun tulee kiinnittää huomiota. Ohjatut leikit kuuluvat junioriryhmissä harjoittelemiseen, mutta tekniikan harjoittelemiseen pitää myös jaksaa keskittyä kunnolla, mikäli haluaa edetä vyöarvoissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen etenee omalla tahdillaan.

Kaikki uudet vaadittavat tekniikat on osattava kunnolla vanhoja tekniikoitakaan unohtamatta. Tekniikoiden läpikävely edellisenä päivänä ei riitä. Vyökokeen graduoija ja muut valvojat osaavat arvioida, kuka on harjoitellut tekniikoita pitkäjänteisesti. Vyökokeeseen valmistautuminen ja tekniikoiden opettelu tulee siis aloittaa ajoissa. Erityisesti ylempiä vyöarvoja (oranssi vyö ja siitä eteenpäin) yritettäessä tekniikoissa pitää olla jo voimaa sekä tekemisen meininkiä ja asentojen tulee olla selvästi tunnistettavissa. Lyöntien pitää olla lyöntejä eikä käsien asettelua. Sama pätee potkuihin ja kaikkiin muihinkin tekniikoihin.

Vyökoetilaisuus

Vyökoetilaisuuteen pitää ottaa mukaan puhdas ja siisti (mielellään silitetty) harjoittelupuku, oma vyö, paljon reipasta mieltä sekä harjoittelukortti, johon valmentaja on merkinnyt vyökoeluvan. Vyökoemaksua varten tulee varata mielellään tasaraha (10 € natsa, 15 € uusi vyöarvo). Seuran jäsen- ja harjoittelumaksut kuluvalta kaudelta tulee olla suoritettuna ja merkittyinä asianmukaisesti harjoituskorttiin. Vyökoetilaisuuteen tulee myös saapua ajoissa, sillä myöhässä kokeeseen ei pääse.

Vanhemmat, sisarukset ja muut sukulaiset saavat tulla katsomaan vyökoetta. Odotustila on kuitenkin sen verran pieni, ettei kaikkia kavereita ja kummin kaimoja voi tuoda mukaan. Ohjeiden antaminen, vilkutteleminen ja kaikenlainen kommunikointi vyökokelaan kanssa vyökokeen suorittamisen aikana on kielletty. Valo- ja videokuvaaminen vyökokeen aikana on myös kiellettyä kuten treenienkin aikana. Kaikenlainen muukin häiritsevä toiminta pitää jättää dojon ulkopuolelle, esim. puhelimet täytyy pitää äänettömällä, puhelut pitää hoitaa dojon ulkopuolella ja eväiden syöminen on kiellettyä. Vyökokeen valvojilla on oikeus poistaa tiloista kaikki häiritsevästi käyttäytyvät henkilöt, jotka huomautuksesta huolimatta jatkavat vyökokeen häiritsemistä.

Mainittujen ohjeiden ja sääntöjen avulla pyrimme pitämään vyökokeet rauhallisina ja arvokkaina tilaisuuksina, jotka toimivat hyvänä opetuskokemuksena niin junioreille kuin valmentajillekin. Edeltä käsin tapahtuva reipas ja laadukas harjoittelu takaa sen, että juniorin vyökokeen suorittamisvarmuus kasvaa, ja tilaisuus jää muistoihin miellyttävänä kokemuksena.

© 2014 Budoseura Kobushikai Ry

Images are for demo purposes only and are properties of their respective owners.

© Copyright 2014 - Medicals Theme - Powered by ThunderThemes.net